Meillä tuo varsinainen tuomio on joskus edessä, mutta aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnin heikosta tuloksesta oltiin hipihiljaa.

aetä istui aikoinaan työryhmässä, jonka muistion liitteenä on paperi "korkeakoulutuksen lakkauttaminen eräissä tilanteissa". Muistiota laatineen pöydän ympärillä käytiin hyvää keskustelua. Käytäväpuheissa nimettiin jopa yksiköitä, jotka EIVÄT tule MISSÄÄN tapauksessa arviointia läpäisemään. Toimenpiteiden osalta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kohdalla on muistettava toiselle perustuslaissa taattu ulkoinen autonomia. Siksi toimilupajaosto voidaan kaivaa naftaliinista vain amk-pilaria varten ja tällöinkin se on vaikeaa.

nmp: teillä tuomio edessä 2011, meillä vuotta aiemmin, mutta veikkaampa että väistämättömältä vaikuttava fuusio sotkee tuotakin.
Koko lista löytyy: http://www.kka.fi/projektit.lasso?id=893&sivu=6

Mielenkiintoista tosiaan tuollainen tilanne, että entä jos auditti ei mene läpi. Ja varsinkin oppilaitoksilla joiden arvioinnit ovat aivan siellä viimeisimpinä, silloinhan tuota kahden vuoden "korjausaikaa" ei ole. Tuleeko silloin vain tyly toimilupajaoston päätös ja koko puulaaki ajetaan alas? Onko se (edes teoriassa) mahdollista?

Jatkan vielä lyhyesti. AMK:lat voi viedä toimiluvan amk:n kuulemisen jälkeen esimerkiksi silloin, kun toiminta ei täytä laatuvaatimuksia (AMK-laki 6.3§). Päätöksen tekee valtioneuvosto OPM:n valmistelusta. Tähän valmisteluun voitaneen käyttää KKA:ta tai olla käyttämättä. Miedommat toimenpiteet tehdään osana tavoitesopimusneuvotteluja. Opetusministeriö voi AMK-lain 8§:n nojalla tehdä osana tavoitesopimusneuvotteluja tarvittavat päätökset yksipuolisesti. Yliopistojen kohdalla yliopistoautonomia estää sen, että yliopistoja voitaisiin ohjailla niin vahvasti kuin amk:ta edellä. Yliopistolain 7.3§:n nojalla koulutusvastuista säädetään OPM:n asetuksella ja tutkinnoista valtioneuvoston asetuksella. Koulutusta voidaan ohjata muuttamalla näitä asetuksia.

Työryhmämme (OPM 2004:69 esitti aikanaan, että OPM:n tulisi kehittää ja ottaa käyttöön koulutuksen lakkauttamista (ja uuden aloittamista) koskevat kriteerit. Kriteerien on oltava julkisia. Olisiko nyt aika kehittää nuo kriteerit? //// Yhteenvetäen OPM voi yleisen valvontavastuunsa nojalla ottaa auditoinnin tuloksen esille osana tavoite- ja tulosohjausta sekä harkita muita tarvittavia toimenpiteitä (äärimmilleen mennen em. lakkauttamista). OPM:llä ei kuitenkaan ole (julkisia) kriteerejä sille, milloin toimenpiteet tulee käynnistää ja millaisia ne voivat olla vaikka tälläisten kriteerien laatimista ehdotettiinkin jo 2004. On myös muistettava, että kyse on äärimmäisen herkästä aluepoliittisesta ulottuvuudesta, joka heikentää de facto toimintamahdollisuuksia. Suomessa omaksuttu kehittävän arvioinnin lähtökohta suhtautuu myös penseästi hylätty/hyväksytty tyyppiseen (akreditoivaan) meininkiin. On myös muistettava, että Suomessa on vastoin yleistä eurooppalaista linjaa otettu arvioinnin kohteeksi korkeakoulutaso koulutusohjelmatason sijaan. Suomalaista korkeakoulutusta ohjataan siis instituuttidimension mukaisesti - ei (tieteen)aladimension mukaisesti (vrt. toisen asteen koulutustoimikunnat aladimension mukaisina eliminä). Onko tämä hyvä juttu?

Kehittävän arvioinnin lähtökohta on ollut monella tapaa toimiva ja ehkä sopinut suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalainen koulutushan on kuitenkin maailmanparasta ja siitä löytyy korkeintaan jotain pientä viilattavaa. Kun kuitenkin tuli tarve esittää tämä totuus muille uskottavasti, otettiin käyttöön tämä tiukemman arvioinnin malli eli jonkin asteen akreditointi. Niin kuin Pauli kirjoitti, esitti työryhmä näiden koulutuksen lakkauttamista ja uuden aloittamista koskevien kriteerien kehittämistä ja käyttöönottoa. Minusta ne olisi pitänyt tämän akreditointikierroksen aitouden kannalta pitänyt ehdottamasti tehdä. Nyt kun niitä ei ole - kaikki tietävät, että toisella kierroksella paijataan päätä ja puhalletaan, jos vieläkin on haavoja laatujärjestelmissä. Kierros olisi uskottavampi, jos olisi olemassa selkeästi joku toinenkin akreditoinnin lopputulos kuin läpipääsy.

Pauli pohdiskeli tuota korkeakoulutaso vs. koulutusohjelmataso arivoinnin kohteena ylipäätänsä. Hyvä kysymys, johon voi olla tässä vaiheessa myöhäistä vastata.